tiistai 29. maaliskuuta 2011

Pursuan yli

En kestä enää itseni sisällä. En osaa kuvailla tätä tunnetta. Kaipaan jotain tapahtuvaksi, mutten usko että mitään tapahtuisi, ei ennen kuin oon poissa täältä. Toisaalta en haluaisi edes lähteä.

Aamulla olin tarmokas, ulkoilin ja leivoin ja soitin Jyväskylän yliopiston opiskelija-apuun. Sieltä minut yhdistettiin seuraavaan numeroon. Välille jäi hiljainen odotusaika joka oli erittäin häiritsevä. Ei musiikkia, vaan vain omat ajatukseni. Selitin tästä vähän aikaa sitten eräälle ystävälleni : en halua vain omia ajatuksiani, kävellessä kaipaan musiikkia kuunneltavaksi, tai kotona katson elokuvia ja tv-sarjoja elääkseni muiden maailmassa tai syvennyn muiden ongelmiin ja iloihin kirjoja lukemalla.

Päivällä nauroin ja katsoin hyviä elokuvia ystävien kanssa.

Illalla opetin siskolleni matikkaa.
Luin kirjan.
Itkin.

Sain matikan alustavat tulokset ja henki pamahti pihalle enkä oikeasti hengittänyt vähään aikaan. Viime kerrasta on jo aikaa... Alkuilon jälkeen ärsyynnyin itseeni ja mietin että olisin pystynyt parempaan. Varsinkin jos olisin tarkistanut laskimeni asetukset, aivan kuten rehtori käski juuri ennen kun kello löi yhdeksän 23.3.2011.

Kai se on niin että keksin aina vain tapoja miten olisin voinut tehdä asiat paremmin. Enkä oikeasti ole tyytyväinen vaikka tulokset olisivat sen arvoiset. Harmittaa.

Angst angst , koittakaa kestää!

Loppuelämäsi ensimmäinen päivä

Muutama päivä (no okei, melkein viikko) sitten laitoin Facebookiin statuksen: "yks vaihe elämästä ohi!"
Niin se on! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Anteeksi mahdollinen liioittelu huutomerkkien kanssa. Mutta onko se liioittelua? 
Lukio kesti kolme vuotta ja nyt odotan muutaman kuukauden lopullisia tuloksia. Hyvältä näyttää, mutta ihan tyhjä olo. Enää lakkiaiset ja siinä se sitten oli ...?

Kaikista hurjinta oli viikonloppuna tyhjentää laatikot koulukirjoista, vihkoista ja monisteista. Monisteet lensivät paperikeräykseen (suurin osa, muutamia säästin koska olen hamstraaja), kirjat kasaan lattialle ja vihkot lajittelin turhiin ja säästettäviin. Myin vanhoja kirjojani pois nuoremmalle kaverille, ja lähipäivinä pitäisi viedä loput kirjakauppaan. Huhhuh...

Tyhjä laatikko. 

Keskiviikkona alkoi vapaus (okei, työnetsintä jatkuu), ja tänään kävin kirjakaupassa tilaamassa pääsykoekirjoja. Sillä se jatkuu - lukemisella. Johan tulikin sitä kirjaston hiljaista lukusalia ikävä...

Laitoin siihen laatikkoon villasukkia.

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Busy bee

Kiirehdin ilman päämäärää
kohti pistettä jossa ei tarvitse

Colours get mixed 
soon it is blurry 

From dawn to dusk till dawn 


I know now why they call it breakfast 
mornings go by, so fast indeed 


Välillä on hyvä huomata 
pinkki post-it peilissä
se sanoo hengitä


Mutta päämäärä häämöttää jo

lauantai 19. maaliskuuta 2011

MESA

Kerran kauniina yönä eräs ystäväni loi MESA-nimisen järjestön huoltoasemalla.

MESA. Kuulostaapa tutulta? Aivan, se on se viisaiden järjestö... (Kuka ei tässä vaiheessa ajatellut, että "Mitä, eiks se ookaa Mensa?", olisi meidän järjestömme oiva jäsen.)

Mesalla on jopa tunnuslauluja, kuten esimerkiksi: "Mesan jäsenenä" (sävelmä tunnetusta virrestä Jumalan kämmenellä), ja "Suuri ja mahtava M-ESA LIITTO" (jos et tästä osaa arvata säveltä, olisit oiva MESA:n jäsen).

Mesalla on monia vastaavia! Monia bisnesideoita ja lentäviä lausahduksia.

Eilen tämä ystäväni joka järjestön on perustanut, väläytti kyllä jotain erittäin mukavaa:

"Naiset on emakkoja ja miehet sikoja", ja pian sen jälkeen: "Siksi ne sopii yhteen."

Onko parempaa järjestöä, jossa logiikan mukaan joka tuotteessa tulee pilli mukana, pilvet ovat ylhäällä, laatikot aukeavat vain ulospäin ja pillilonkerot valaisevat elämäämme?

Ei. :) Tähän kohtaan olisi ihanaa julkaista ryhmäkuva Mesasta, mutta minulla ei ole sellaista? :(

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

tiistai 15. maaliskuuta 2011

sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Ne sanat mitkä haluaa sanoa mutta jättää sanomatta

"Se on kultainen leikkaus kun me seisotaan vierekkäin"

Perjantaina juhlimme erään ystävän 19 vuotta kestänyttä elämää!
Kunnon kakkukestien lisäksi kiersin kirpputoreilla löytöjä tehden. Törmäsin myös viikon takaisen yön mystiseen pizzan reunapalojen hyödyntäjään :---------D Menipähän turhat palat parempiin suihin. Nauratti silloin ja naurattaa vielä jälkikäteenkin :D

Illalla suunnattiin suurella perheautolla kohti Mikkeliä. Käytiin Mikkelin päämajassa ja kuuntelimme kuumia latinomusiikkeja. Otimme edelläajavan auton rekisterinumeron ylös, ihan vain että voisimme ottaa selville ajajan puhelinnumeron - kertoaksemme kuinka oli mukava ajaa niin fiksun autoilijan perässä!

Tämä spontaani päivä oli juuri sitä elämää mitä kaipasin ennen kuin huomenna elämäni yksinkertaistuu kertaheitolla puolentoista viikon opiskeluksi : | Huhhuh.





Eilen eräässä kyläkoulussa Rehtori piti naamiaiset!
Mukavaa :)

Yölliset (/aamuöiset) riidat aiheesta raha vai rakkaus ja muut mukavat jäävät mieleen pitkäksi aikaa !

Seuraavan päivän jäätävät kommentit ja hullut naurut ovat kyllä aina kokemisen arvoisia...

Tälläistä tämän kuuluukin olla.
Tai siltä se ainakin nyt tuntuu :)



sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Tähdenlentoja

Tänä iltana tähdet näkyivät selkeästi
se muistutti minua sinusta
ja siitä kerrasta
kun ylitimme veden
kanootilla

Sinä iltana tähtiä oli enemmän
yllämme taivas ja allamme sen heijastus
olimme kaukana kaupungin valoista
näin kaksi tähdenlentoa

Uskalsin toivoa,
mutten toteuttaa toivomuksiani

Tänään katsoin tähtitaivasta
Hymyilin,
sillä ymmärsin jotain enemmän.

lauantai 5. maaliskuuta 2011

MERKKI

Tän blogin vierailumäärä on hälyttävän suuri ja pelottava ja merkityksellinen ! 1 234 vierailijaa.
Mieti, jos oletkin nyt lukiessasi se joka pilaa tämän maagisen luvun. Häpeä.