keskiviikko, 28. maaliskuuta 2012

Realized the secret of mine

Tajusin sen jo jonkin aikaa sitten
mutten ole vielä sanonut sitä sinulle ääneen

Minä luulen,
että tältä se tuntuu

Tätä tietä kuljen rauhassa eteenpäin

Vaikka määräpää jo houkuttaa
ja matka sinne pelottaa

Olen sinun kanssasi
Ja saan matkallakin olla onnellinen

tiistai, 21. helmikuuta 2012

Silmilläni


Uusivuosi vaihtui parhaassa seurassa :)


Tästä perspektiivistä katselen tätä nykyä maailmaa useinkin ;)


Kynttilöillä on ilmeet!



Näillä silmillä nämä!

lauantai, 17. joulukuuta 2011

Tosiasioita

Juttelin alkusyksyllä erään luokkalaiseni tytön kanssa (iha ku se ois ollu ensimmäinen ja viimenen kerta - ei sentää!)

Etäällä oleminen voi tehdä hyvää mille tahansa suhteelle, (mitä)
koska sitten kun saa olla lähellä (<3)
osaa arvostaa toista ihan eri tavalla (mielestäni osaan myös kaukaa)
ja olla oikeasti läsnä. (ehkä tässä on itua)


Vaikka kaukaakin muistaisin kuinka höpsöjä ja hupsuja ja ihania läheisiä miulla on, on parasta olla lähellä!
Kohta on joulu, tapsanpäivän tanssit ja uusivuosi ja saatiin koulusta monta ylimääräistä vapaapäivää = means enemmän aikaa kotikulmilla!
Äiti mie tuun kohta kotiiiiiiiiiin !!!

Täältä minä katselen kauas sinne missä olette! 

(Näin tänään Mikko Alatalon!)

keskiviikko, 30. marraskuuta 2011

linssit huurtuu

Vaaleanpunaisten silmälasien sijaan
olen jonkin aikaa käyttänyt harmaita

eilen taivas oli kirkas, kuulas 
tunnelma puuduttava ja tumma

tänään satoi ja oli harmaata
mikään ei meinannut onnistua
ja silti huomasin
että katsoin maisemia kirkkain silmin

jaksan odottaa huomista ja ylihuomista
ja kauemminkin vaikeasti pakon edessä jos täytyy
jos vain näen sinut
(silloin en kylläkään voi estää vaaleanpunaisia silmälaseja)

sunnuntai, 20. marraskuuta 2011

Koti



 Hei tiiän et puhuin silloin joskus et se on niin pieni kaupunki ja sieltä täytyy päästä pois!
Mutta siellä tunnen olevani kotona, siellä tunnen paikat (edes jotenkuten).
Siellä asuu niin paljon ihmisiä joita ikävöin. Siellä on paikkoja joihin oon kiintynyt.
Miksi en tiedä mikä kaupunki on seuraava kotini?

lauantai, 19. marraskuuta 2011

full of light

Silmäni voivat näyttää miltä sielussani tuntuu
mitä sisimmässäni tapahtuu

Käteni kertovat kuinka välitän
kuinka kaipaan

Kuulen useiten
kuulen paljon
silloin ei kukaan näe silmiäni eikä tunne käsiäni

Kiitos kun viet paniikkini pois
teet minusta järkevämmän

Kun kerrot hymyni kertovan kaiken
tiedän sinusta tarpeeksi

maanantai, 31. lokakuuta 2011

päivitys

en oo enää angstinen teini . oon kuulemma hapan kurppa . nothing else

oon agstiteini kuulemma!

Koska inhoon ruokalassa yksin syömistä.

Mut jos kaikki muut syö kaverie kaa (ainakin melkein, jotain hylkiöitä (=SEE??) lukuunottamatta) ja mie syön yksin! Tulee semmone olo et miul ei oo täällä kavereita ja kaipaan lukioon mis oli ain joku kene kaa saatto mennä syömää. En vaan voi, en vaan pysty menee johoki pöytään jossa kaveriporukka jota en tunne on syömässä ja istuu siihe ja käyä juttelee. EN PYSTY. (kyse on asuntolaruokailuista)
):

Sit angstaan pimeenä syksysenä iltana. Onneks sain henkilökohtasen tähtitaivaan huoneeni sisustukseksi. Kotoisaa ja jouluisaa... kohta on joulu! On jo tonttulakkikin.
(:

Oon ihan hukassa, tarviin kompassin! Tai vaikka vaihtoehtosesti jonkun joka kertoisi miulle missä oon hyvä ja mistä tykkään ja mitä haluan ensi vuonna opiskella. Tää ei vaan toimi kun kaikki on vähä niinku ei oo ollenkaan tehtävänannon mukasia !!! ANGST ANGST ANGST (oikeesti angstaan vaan koska oon laiska ja miulla on nyt 2 koulutehtävää samalle illalle enkä jaksais tehä kumpaakaan)!
...

sunnuntai, 30. lokakuuta 2011

se vain symboloi totuutta

Aina en tarkoita sitä mitä sanon
on hienoa että tunnen niitä
jotka ymmärtävät mitä sanomisillani tarkoitan

lauantai, 1. lokakuuta 2011

Yllätyksiä yllätyksiä

Eksyin taas puhelintyöhön, ei oo tottakaan! Vielä marraskuun loppuun asti haastattelen suomalaisia puhelimessa iltaisin. No, pakko saada rahaa kevättä varten ! Jos ne kestää tilillä sinne asti tätä menoa ? Hups! Yllätysvierailut toisessa kaupungissa, keikkaliput ja spontaanit pikkuostokset kertyy suht hintaviksi jo viikon aikana. Näin voi käydä!

Tiiättekö sen ilmeen, kun näkee jonkun yllättyvän iloisesti? :)

Tiiättekö sen tunteen, kun otatte ulkomaalaisen liftarin kyytiin auttaaksenne hänen ryyppyreissuaan?

Tiiättekö sen tunteen, kun tuntee olevansa kotona kaupungissa, jossa ei asu?

Tiiättekö sen tunteen, kun suunnittelee aikataulunsa tuntikohtaisesti pitkäksi aikaa eteenpäin ja lopuksi huomaa unohtaneensa muutaman tekijän (eikä muutoksiin ole enää jaksamista ja koko suunnitelma jää tekemättä)?

Tiiättekö sen tunteen, kun omat vitsit on parhaita !!! (kirjoitusvirheitä sattuu = aijai ! voi ei sitä kivun määrää!!)

:)